Suomen maine koulutusosaajana myyntivaltti

21.05.14

Suomen opiskelija-asunnot SOA ry järjesti toukokuussa seminaarin, jossa käsiteltiin opiskelun kansainvälistymistä ja sen vaikutuksia opiskelija-asumiseen. Avauspuheenvuorossa SOA:n hallituksen puheenjohtaja Kirsti Saviaro korosti, että oikea ennakkotieto asuntojen kysynnässä tapahtuvista muutoksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta tarjontaa on mahdollista sopeuttaa tilanteeseen. Käytännön kysymyksissä tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, joista asuntoyhteisöjen, oppilaitosten, kuntien ja ministeriöiden tulee keskenään sopia.

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen on vetänyt ministeri Krista Kiurun asettamaa selvitysryhmää, joka käsitteli koulutusvientiä. Hän kertoi ryhmän työn tuloksista ja painotti, että opiskelu, tiede ja tutkimus tarjoavat Suomelle merkittäviä kasvumahdollisuuksia. "Meidän tiedetään laajasti edustavan koulutuksessa maailman huippua, joten on suorastaan velvollisuutemme olla mukana kehittämässä opetusta kansainvälisesti. On tärkeää tunnistaa suomalaiset vahvuudet ja kehittää niitä edelleen", Lipponen haastoi kuulijoita ja mainitsi mahdollisina vientialoina ainakin terveydenhuollon ja rakentamisen osaamisemme. Hän totesi, että tarvitaan sekä tahtoa että kykyä markkinoida hyvin paketoituja, laadukkaita tuotteita, jotta koulutusviennissä menestytään. "Meidän pitää myös muuttaa arvomaailmamme ja saada muualta tulleet opiskelijat tuntemaan olonsa kotoisaksi ja aidosti tervetulleeksi Suomessa", Päivi Lipponen pohdiskeli.

Opiskelija-asunnot houkuttelevat Suomeen

Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksistä kertoi erityisavustaja Jouni Parkkonen, joka piti menestystämme koulutus-, tutkimus- ja innovaatiovertailuissa hyvänä tapana rakentaa Suomi-kuvaa. "Maailmalla ihmetellään, miten näin pieni maa on voinut rakentaa ylivertaisen koulutusjärjestelmän, mikä tekee meistä erittäin potentiaalisen kumppanin koulutuksen saralla", Parkkonen hehkutti. Hän sanoi, että on tärkeä raivata lainsäädännölliset esteet koulutusviennin tieltä ja muuttaa toimintakulttuuria, jotta vientituotteesta tulee aidosti kilpailukykyinen. "Koulutusvienti ei kuitenkaan ole ainoa reittimme kansainvälisyyteen. Monet korkeakoulumme ovat jo aidosti kansainvälisiä ja tarpeemme ulkomaalaiselle työvoimalle lisääntyy koko ajan", muistutti Jouni Parkkonen. Helposti järjestyvä ja toimiva asunto on Parkkosen mukaan tärkeä vetovoimatekijä, ja hallitus on kehysriihessään lisännytkin erityisryhmien asuntotuotantoon porkkanoita omavastuukorkoa alentamalla.

Raamit hyvälle asumiselle luvataan

Seminaarissa kuultiin kommenttipuheenvuoro Helsingin kaupungilta, ympäristöministeriöstä, Jyväskylän yliopistosta, Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta, Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:stä. Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja Lasse Männistö korosti, että on tärkeää varmistaa Suomen houkuttelevuus myös työskentelymaana opiskelun jälkeen. Hän painotti lisäksi kansainvälistymiskoulutuksen merkitystä suomalaisten opiskelijoiden tutkinnoissa. Kaupungin puolesta Männistö lupasi, että tarpeeseen soveltuvilta alueilta kyllä löytyy tontteja opiskelijoiden kodeille.

Ministeriön toimista kertoi hallitussihteeri Ville Koponen. Hän sanoi, että valtio tukee tavoitetta opiskelija-asuntojen tuotantomäärän tuplaamisesta ja käyttää omia keinojaan vuokrien nousun hillitsemiseen. Koponen kiitti opiskelija-asuntojärjestelmän toimivuutta. Vaihto-opiskelijoiden kausiluontoisesta asumisesta johtuvaan tyhjäkäyttöön Ville Koponen tarjosi lääkkeeksi tasapainostusta syys- ja kevätlukukausilla Suomeen saapuvien opiskelijoiden määriin.

Oppilaitoksissa kansainvälisyys on arkea

Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen muistutti, että suomalaiset yliopistot ovat kansainvälisesti huipputasoa: "On melkoinen saavutus, että kaikki näin pienen maan yliopistot ovat maailman viidensadan parhaan joukossa". Jyväskylässä on hyviä kokemuksia koulutusviennistä Abu Dhabiin, jossa maan kilpailukykyä ja koulutusjärjestelmää parannetaan suomalaisasiantuntijoiden tukemana. Abu Dhabi Education Councilin (ADEC) ja EduCluster Finlandin viisivuotista kumppanuusohjelma on Suomen toistaiseksi suurin saavutus koulutusviennissä. Manninen painotti opiskelijoiden liikkuvuuden lisäksi tutkijoiden kansainvälistymistarpeita sekä sitä, että koulutusviennissä pitää keskittyä nimenomaan ydinosaamiseen, eikä haikailla uusille aloille.

Myös Haaga-Heliassa kansainvälisyys on arkipäivää, kun opiskelijoita on 96 maasta, kertoi vararehtori Teemu Kokko. Hän esitti kuitenkin huolensa suomalaisten opiskelijoiden kielitaidon kaventumisesta viime vuosina. "Myös yhteiskunnallisesti meillä on paljon tekemistä, koska ulkomaalaisilta opiskelijoiltamme tulee todella karua palautetta siitä, miten heitä Suomessa kohdellaan. Tässä pitäisi jokaisen yksilöiden, viranomaisen että työnantajan mennä itseensä. On käsittämätöntä, että huippuarvosanoja saavat kansainväliset opiskelijamme työllistyvät huonoimmin", Teemu Kokko tähdensi.

Eri kansallisuuksien sekoittaminen kannattaa

SYLin hallituksen jäsen Jari Järvenpää toi esiin, että opiskelija-asumisen hintataso on ollut nousussa muun muassa kasvavien ylläpitokustannusten myötä: "Jotenkin tämä pitää ratkaista, sillä asumiskulut nielevät leijonanosan opiskelijoiden tuloista ja ulkomaalaisilta opiskelijoilta alhaisten tulojen vuoksi vielä suuremman osan". Järvenpää sanoi, että meidän pitää kantaa vastuuta ulkomaalaisten opiskelijoiden asemasta Suomessa ja muistutti, että suuri osa meillä tutkinnon suorittaneista haluaisi myös täällä työskennellä ja maksaa sitä kautta opintojaan takaisin. Järvenpää ei omien Hong Kongin kokemustensa pohjalta pitänyt yhteisöllistä asumista huonona vaihtoehtona: "Ahtaissa tiloissa oli pakko tutustua paikallisiin ja kotoutua. Nyt on paljon hyviä kiinalaisia ystäviä."

Joonas Peltonen SAMOKin hallituksesta kertoi, että tutkimusten mukaan asuminen on tärkein opiskelemiseen liittyvä palvelu. "Lasse Männistö esitti hyvän ajatuksen siitä, että opiskelijoiden todellisia toiveita asumisen suhteen ja sitä, mitä he asunnoissa tekevät, pitäisi selvittää tarkemmin. Tarjonta, sijainti ja laatu ovat itsestään selvästi merkittäviä seikkoja", Peltonen sanoi. Hän myös painotti, että asuntotarjonnan ja hyvien ratkaisujen turvaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, kaupunkien, opiskelijajärjestöjen, rahoittajien ja vuokranantajien välillä.