Opiskelija-asuminen hyvin esillä hallitusohjelmassa

03.06.19

Hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja hallitusohjelma on viimein julkaistu ihan virallisia reittejä. Ohjelma näyttää opiskelija-asumisen näkökulmasta hyvältä. Opiskelija-asuntorakentamista lisätään. Erityisryhmien investointiavustuksen alin tukiluokka nousee 15 prosenttiin. Korkotukilainamallia uudistetaan, tukea lisätään ja asumisen palvelullistuminen huomioidaan. MAL-sopimuksilla ohjataan kohti markkinaehtoista pysäköintiä. Näyttää siis hyvältä!

Hyvätkään linjaukset eivät tosin vaikuta ilman onnistunutta toteutusta – piru piilee yksityiskohdissa asuntopolitiikassakin. Opiskelija-asuntojen lisärakentaminen vesittyy ilman tontteja, kun taloja ei voi rakentaa ilmaan. Tonttipula onkin ollut keskeinen opiskelija-asuntorakentamisen pullonkaula. Kenties ratkaisu löytyy MAL-sopimuksista, jotka uudistetaan 12-vuotisiksi ja rullaaviksi. Helsingin esimerkki osoittaa, että opiskelija-asuminen etenee hyvin, kun sitä ohjataan selvällä numeerisella tavoitteella. Tätä mallia soisi levitettävän muuallekin MAL-sopimusten avulla. Tälle olisi olemassa hyvä tietopohja, sillä ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö teettivät viime vaalikaudella opiskelija-asuntojen tuotantotarvearvion.

Tonttitarjonnan edellytyksenä on myös sujuva kaavoitus. Hallitusohjelma jättää edellisellä vaalikaudella käynnistetyn maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen parlamentaariseen valmisteluun. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja kehittää rakentamisen ohjausta. Toivottavasti valmistelussa löytyy keinot yksinkertaistaa kaavoitusta. Yksi tällainen voisi olla maanomistajan aloiteoikeuden vahvistaminen: näin lisätään kaavoitusresursseja ja parannetaan kaavojen toteutettavuutta ilman, että puututaan hallitusohjelmassakin paalutettuun kunnalliseen kaavamonopoliin. Hallituksen tavoitteet eivät toteudu, jos opiskelija-asuntohankkeet jumiutuvat kaavoittajan tai muun virkakoneiston rattaisiin.

Korkotukilain uudistaminen on tervetullutta ja hallitusohjelmassa linjattu suunta on oikea. Perinteisesti korkotukilainsäädännön uudistamisessa on kuitenkin ollut riskinä, että byrokratiataakkaa ja rajoituksia kasvatetaan entisestään, mikä nakertaa mallin houkuttelevuutta. Toivottavasti tähän ei päädytä. Sen sijaan tarvetta olisi joustavoittaa mallia ja etenkin takapainoiseksi säädettyä lyhennysohjelmaa.

Hallitusohjelma luo hyvän pohjan opiskelijoiden asuntotilanteen helpottamiseksi, mutta tuleva ympäristöministeri on paljon vartijana, jotta tavoitteet toteutuvat. Silti on muistettava maltti: asuntopolitiikkaa ei muuteta sormia napsauttamalla. Hyvä asuntopoliitikko ei odota pikavoittoja vaan pyrkii luomaan hyvät toimintaedellytykset pitkäjänteiselle työlle. Opiskelija-asumisen näkökulmasta hallitusohjelma antaa tähän hyvät eväät.